Maastoreissu ft. @khtezmeralla

Ihan kiva, ettei ole tarvinnut postailla niitä "tavallisia" ratsastuspostauksia hetkeen - se taitaa kuitenkin johtua enemmän laiskuudestani kuin kisojen ym suuresta määrästä. Totuttuun nähden kisoja on kyllä ollut melko mukavasti, huomenna olisi vielä yhdet @khtpreerijan luona. Saa nähdä miten menee ja mihin pääsen osallistumaan, toivottavasti ei sataisi ja olisi hirveän liukasta. Nyt kuitenkin postauksen aiheeseen, eli olin eilen maastossa seuranani @khtezmeralla. Menimme sinne metsään, jossa kävin pari viikkoa sitten Whipin kanssa. Prepare yourself, otettiin nimittäin aika paljon kuvia!

Metsään päästäksemme piti ylittää peltoja, mutta sehän on vain hyvä tilaisuus kuvailla. Kerrankin sain kivoja kuvia maastosta, yleensä olen yksin ja joudun turvautumaan itselaukaisimeen.

Metsään päästyämme rämmimme sen toiseen päähän, ja päätimme rakentaa muutaman maastoesteen. Risua tuli raivattua tieltä melkoisesti, ennen kuin pääsi yhtään hyppelemään. Saatiin kuitenkin aikaiseksi neljä estettä.

Tarpeeksi hypittyämme lähdimme takaisin hieman toisesta suunnasta kiertäen, ja hypimme vielä muutamia eteen osuvia esteitä. Ja taiteiltiin lisää risukossa. 

Pysähdyttiin vielä uudestaan pellolla ja kuvattiin lisää. Harmi että oli niin pilvinen päivä, kuvanmuokkaus oli yhtä tuskaa. Sää vaihteli vähän lenkin aikana: metsässä tuli jopa pientä tihkua, kun taas pellolla aurinko uskaltautui pilkahtamaan pari kertaa. Tallin ovea avatessa alkoikin satamaan vähän enemmän, hyvään aikaan siis päästiin takaisin.

Tuo metsä on kyllä kiva, osin tosin hieman vaikeakulkuinen risujen ja kaadettujen puiden takia. Onneksi sieltä löytyy myös vähän parempaa pohjaa, mahduin jopa laukkaamaan useamman askeleen ilman pelkoa siitä, että katkaisen nilkkani tai kompastun johonkin. Täytyy viedä halloweenvaellusporukka ainakin nopeasti katsastamaan paikkaa. Minusta otettujen kuvien kreeditit Emmille, kiitos, oli kiva maasto :)

ECP CRB Showjumping 11.10.

Viime sunnuntaina, eli siis jo viikko sitten, koitti se pitkään odotettu päivä: ECP CRB Showjumping -kilpailut! Kisapäiväni lähti käyntiin klo 04.45. Söin aamupalaa, laitoin kisavaatteet ja pakkasin loput tavarat reppuun. Nappasin vielä Ianin kainaloon, ja kuuden jälkeen lähdimme Porin linja-autoasemalle, missä nousin onnibussiin kohti Helsinkiä. Olin nukkunut todella huonosti, sillä jännitin aivan tajuttomasti. Bussissa kuuntelin musiikkia, katsoin netflixiä, söin ja torkahtelin. Lähempänä Helsinkiä juttelin Taijan kanssa, sillä meidän piti nähdä rautatieasemalla ja mennä samalla junalla Korsoon. Päästyäni Kamppiin kymmeneltä juoksin rautatieasemalle, sillä meidän piti ehtiä 10.16 lähtevään K-junaan. Hyvin olin ajoissa ja löysin Taijankin, mutta selvisi, että kaikki K-junat oli peruttu 10-13 ajalta. Eipä siinä mitään, marssimme infoon, jossa meitä neuvottiin nousemaan R-junaan Riihimäelle, josta kuulemma pääsisi Korsoon. Ehdimme istua junaan, kun Essiltä tuli viesti "Älkää menkö Riihimäelle!!". Päädyimme loppujen lopuksi I-junaan, joka meni Leinelään, mistä saimme kyydin kisapaikalle, ja vielä ajoissa! Olin varma, että myöhästyisimme, mutta onneksemme senior cupia ei oltu edes vielä aloitettu.

 Molemmat kuvat © Maikken

Olisi vaan ollut parempi, että en olisi ehtinyt sennuun. En ehtinyt lämmitellä, mutta kuvittelin, ettei se haittaisi, sillä estekorkeus oli kuitenkin vain 10-20cm. Yritin mennä mahdollisimman nopeasti, kun estekorkeus ei ollut esteenä... Sainkin sitten huomata radan loppupäässä, etteivät jalat yhtäkkiä nousseetkaan, joten vedin hienosti nokalleni, kun jalat irtisanoutuivat hommastaan. Kaaduin polvi edellä ja päädyin selälleni. Molemmat housut menivät rikki, ja vietin seuraavan vartin vessassa yrittäen puhdistaa haavaa, joka oli imenyt noin viisi kiloa hiekkaa. Neljä isointa laastaria vain päälle ja menoksi. Harmittaa vain tuo kaatuminen ja siitä tullut hylky.

Miten meni noin niinku omasta mielestä © Vipe ja Maikken

Seuraava luokka oli Villaharjat Small Tour, estekorkeudeltaan 60cm. En lähtenyt yrittämään hyvää aikaa, koska tiesin kisojen olevan täynnä paljon minua parempia ja nopeampia hyppääjiä. Niinpä menin radan mahdollisimman siististi ja puhtaasti. Ja ehdin näin myös nauttia upean esteradan hyppäämisestä! Small Tourissa tulin sijalle 16/35, joka oli olosuhteisiin nähden jopa hyvä - hitaasta ajasta kun rapsahti virhepisteitä.

Kolmantena luokkana oli 60cm tyyli, johon en päässyt osallistumaan. Harmi, tyyliluokat on ehkä enemmän se mun juttu. Kuvailin, katselin ja palelin, jopa hieman höpöttelinkin ihmisten kanssa. Tämän luokan jälkeen oli vuorossa joukkue-esteratsastus korkeudella 60-80cm. Meidän tiimimme oli nimeltään Team Thunderthighs, ja siihen kuului minun lisäkseni Taija, Rigtan ja Joey. Melkoinen sennutiimi siis :) Luokka oli muuten tosi kiva idea, ja oli hauska kokeilla tätäkin muotoa. Ensimmäisellä kierroksella kisasivat kaikki, ja toisella kierroksella kymmenen parasta. Olin muuten huonoin, joka pääsi kakkoskiepille. Virhepisteitä tuli vain enimmäisajan ylityksestä, joka sinänsä oli positiivinen juttu. Meidän joukkueestamme pääsi kaksi 2. kierrokselle; minä ja Joey. Molempien kierrosten radat (kuten kisojen kaikki radat!) olivat superkivoja hypätä. Fiilis oli tosi hyvä, eikä edes haitannut, vaikka tultiinkin viimeisiksi.

Viimeisen luokan, mihin olin osallistunut, meinasin perua, sillä polvi tuntui tosi ilkeältä. Onneksi en tehnyt sitä, sillä hyppäsin puhtaan 80cm radan yhtä kieltoa lukuun ottamatta - se johtui pakollisen tiukasta tiestä leveälle tasaokserille, johon tulin tyhmyyttäni väärällä jalalla. Säälin kauniita esteitä, enkä rysäyttänyt sinne sekaan, vaan otin tien uudestaan vasemmalla laukalla, ja leiskautin, pikemminkin rykäisin yli. Mutta ei tippunut! Tässä Villaharjat Big Tourissa tulin loppujen lopuksi sijalle 12/19, siis en edes viimeinen.

Big Tourin jälkeen oli metrin luokka, kuvasin ja haukoin välillä henkeäni - herraisä minkälaisia vieterijalkoja siellä pisteli menemään. Jopa viisi ratsukkoa taisi saada puhtaan radan, en kyllä käsitä. Kukaan ei saanut edes neljää virhepistettä enempää.

100cm luokan palkintojenjako

Kisojen päätyttyä ja suurimman joukun lähdettyä paluumatkalle jäin vielä pienen porukan kanssa hyppelemään, sainpa kokeilla Joeyn ihanaa Rioliakin. Ian muuten sai useampaan otteeseen kehuja tasapanoisesta täytöstään, josta kyllä itsekin tykkään - Ian on mulle juuri sopivan kokoinen ja painoinen. tästä hepasta tuskin tulen koskaan luopumaan.

Lopuksi siivoiltiin kentältä esteet, ja sain vielä kyydinkin Korson asemalle. Sieltä hyppäsin suunniteltua aikaisempaan K-junaan, ja vietin sitten pari tuntia Tikkurilan asemalla. Istuin lattialla valtavan repun ja keppihevosen kanssa ja söin. Tikkurilasta puksuttelin Tampereelle junalla, joka oli onneksi ajoissa, ja pääsin hyvin Porin viimeiseen vuoroon. Porissa olin puoli kahdentoista jälkeen, ja nukkumaanmeno venähti puoli yhteen, kun putsasin polveni perusteellisesti... Näin reilun viikon jälkeen siinä komeilee edelleen haava, joka ei ole vieläkään umpeutunut :D

Ian oli hieno kisaheppa!

Päivä oli vastoinkäymisiä (ja palelua) lukuunottamatta ihan super, oli hirveän kiva nähdä taas niin vanhoja, kuin uusiakin tuttuja! Kisat olivat maanmainiot, ei mitään valittamista, oli upeaa päästä näin isoihin ja hyvin järjestettyihin, panostettuihin kisoihin. Ensi vuonna toivonmukaan uudestaan. Kisavideonkin ajattelin pyöräyttää, jos jaksaminen riittää wmm'n kanssa tappeluun.

Jos jollain on kuvia/videota minusta, laittakaa sähköpostiin khtrenhet@gmail.com, kaikki kelpaa ja olen kiitollinen! Oma kuvagalleriani löytyy täältä. Sieltä saa lainata kuvia omaan käyttöönsä, copyjen täytyy näkyä joko kuvassa tai ne on mainittu kuvan yhteydessä muuten.

Olitteko te kenties näissä kisoissa, miten teillä meni? Onko luvassa vielä kisoja tälle vuodelle, vai onko kisakausi teidän osaltanne jo päättynyt?

Syksymaastoilua ja pieni puheripuli

19.8. kävin Xanalla nopean maaston, pellot oli puitu, joten päästiin vähän rallittelemaan. Totesin, että kyllä se Xana vaan on liian pikkuinen ja kevyt mulle. Myyntiin joutaa siis sekin. Olipa rajusti sanottu, mutta siis etsinnässä sille parempi koti ja omistaja. Mutta siis että miten niin sekin?

Uudet tuulet tosiaan puhaltavat Renhetissä, heppalauma kokee muutoksia: Sissi lähtee ensi viikolla uudelle omistajalleen, @khtrokku lle. Ja jos saan tuon Xanan vielä pois, tallissa on enää Siru ja pojat! Siru ei vastaa nykyisiä hevosihanteitani, mutta sitä en aio missään vaiheessa myydä. Se on kuitenkin eka ostamani heppa ja ollut mulla yli neljä vuotta. Olen luvannut itselleni pitäväni sen, enkä aio sitä lupausta rikkoa - sen verran huonossa kunnossakin on jo. Eli talli kaipaisi sitten vaihteeksi tammatäydennystä, hassua sillä vielä jonkin aikaa sitten omistin neljä tammaa ja yhden orin.

Periaatteessa pari käyttöhevosta olisi mulle sopiva määrä siihen nähden, kuinka paljon nykyään ehdin näiden kanssa touhuilla, mutta onhan se vaan kivaa, kun on useampi polle tallissa. (Maikkenin talli: goals :)) En luultavasti aio ostaa uutta hevosta - jollei nyt mitään erikoistapausta tule vastaan - vaan yritän sellaisen saada omin käsin aikaiseksi. Siihen liittyen, kävin tänään eurokankaassa ja ostin ruskeaa fleeceä kirjavaa varten. En kyllä tiedä haluanko omaan talliin kirjavaa, mutta haluan kokeilla upottamista.

Tässä kuitenkin pari kuvaa Xanasta, saa nähdä jäikö meidän viimeiseksi ratsastuskerraksi!

Sitten vähän ajankohtaisempia uutisia. Tänään siis eilen 3.10. lähdin maastoon Whipillä. Se olikin yllättävän kiva maastopono! Taijan innoittamana päädyin pitkästä aikaan peltojen keskellä olevaan metsään etsimään maastoestemahdollisuuksia, ja yllätyin iloisesti! En muistanutkaan, että siellä on niin hienoa! Siellä on tosi paljon kaatuneita puita ja vaihtelevaa maastoa, myös niitä mäkiä, joita täältä ei hirveän montaa löydy. Aika pikkuruisia tosin, mutta ihan tarpeeksi mun kunnolle. Kyseinen metsä on myös siitä kiva, että se on oikeasti eristyksissä peltojen ympäröimänä, eikä sinne siksi voi eksyä. Muita ihmisiäkään ei näy, jippii.

Tuli taas todistettua, että on tämä keppihevostelu aika liikuntaa. Whip ja kamera jalustoineen painavat aika paljon, saa nähdä ovatko käsivarret huomenna hellinä (paras etteivät olisi, potkunyrkkeilyä luvassa...) Pidin lenkin ajan sykemittaria sekä repussa olevassa kännykässä Sporttrackeria päällä, ja tulokset olivat seuraavanlaisia:

Kesto: 1.06h
Pituus: 2,61km (oikeasti hieman pitempi lenkki, reppu makaili aina kameran luona)
Max speed: 19,9km/h
Kaloreita: 791cal(sykemittari) / 202kcal(sporttracker)
Korkein syke: 178bpm
Sykkeen keskiarvo: 138bpm

Rämmin metsän toiseen päähän, missä meillä oli joskus maastoesterata. Selvisi, että kohta oli muuttunut aikalailla, jossain vaiheessa sieltä on kaadettu paljon puita. Tuli vaan kivoja muistoja mieleen kun kiipesin kivelle katselemaan. Täällä me hypittiin kuusi vuotta sitten kauppakeppari ja sukkakepparit jalkojen välissä :D Välillä oli eväät mukana repussa ja istuttiin sitten siinä kivellä syöden niitä, hevoset tietysti puihin sidottuina. Kyllä noita aikoja vaan tulee joskus ikävä! Mutta hienoa minusta on se, että edelleen pääsen samaan paikkaan, olen itse muuttunut, seura on jäänyt pois mutta edelleen kuljen kepparin kanssa. Mikäköhän kerta jää viimeiseksi? Ei ainakaan tämä, sillä nyt on hirmuisesti motivaatiota, ja ajattelin viedä mahdollisen halloweenvaellusporukankin tuonne. Täytyy napata joku mukaan rakentamaan kunnon maastoesteitä!

Oli pakko laittaa tämä, sillä tässä kuvassa Vilma 11v ja uljas ratsu Rusinantte ylittävät maastoestettä juuri tuolla metsässä! Tulloin oli vain paljon enemmän puita tuolla päin metsää.

Sellaista tällä kertaa, toivottavasti tykkäsitte lueskella kerrankin vähän pitempää tekstiä - siitä voi antaa palautetta kommenttilootaan. Tältä osin heippa, nyt vain treeniä ennen ensi viikon ECP CRB Showjumpingeja! Keitäs sinne on muuten tulossa?