ECP CRB Showjumping 11.10.

Viime sunnuntaina, eli siis jo viikko sitten, koitti se pitkään odotettu päivä: ECP CRB Showjumping -kilpailut! Kisapäiväni lähti käyntiin klo 04.45. Söin aamupalaa, laitoin kisavaatteet ja pakkasin loput tavarat reppuun. Nappasin vielä Ianin kainaloon, ja kuuden jälkeen lähdimme Porin linja-autoasemalle, missä nousin onnibussiin kohti Helsinkiä. Olin nukkunut todella huonosti, sillä jännitin aivan tajuttomasti. Bussissa kuuntelin musiikkia, katsoin netflixiä, söin ja torkahtelin. Lähempänä Helsinkiä juttelin Taijan kanssa, sillä meidän piti nähdä rautatieasemalla ja mennä samalla junalla Korsoon. Päästyäni Kamppiin kymmeneltä juoksin rautatieasemalle, sillä meidän piti ehtiä 10.16 lähtevään K-junaan. Hyvin olin ajoissa ja löysin Taijankin, mutta selvisi, että kaikki K-junat oli peruttu 10-13 ajalta. Eipä siinä mitään, marssimme infoon, jossa meitä neuvottiin nousemaan R-junaan Riihimäelle, josta kuulemma pääsisi Korsoon. Ehdimme istua junaan, kun Essiltä tuli viesti "Älkää menkö Riihimäelle!!". Päädyimme loppujen lopuksi I-junaan, joka meni Leinelään, mistä saimme kyydin kisapaikalle, ja vielä ajoissa! Olin varma, että myöhästyisimme, mutta onneksemme senior cupia ei oltu edes vielä aloitettu.

 Molemmat kuvat © Maikken

Olisi vaan ollut parempi, että en olisi ehtinyt sennuun. En ehtinyt lämmitellä, mutta kuvittelin, ettei se haittaisi, sillä estekorkeus oli kuitenkin vain 10-20cm. Yritin mennä mahdollisimman nopeasti, kun estekorkeus ei ollut esteenä... Sainkin sitten huomata radan loppupäässä, etteivät jalat yhtäkkiä nousseetkaan, joten vedin hienosti nokalleni, kun jalat irtisanoutuivat hommastaan. Kaaduin polvi edellä ja päädyin selälleni. Molemmat housut menivät rikki, ja vietin seuraavan vartin vessassa yrittäen puhdistaa haavaa, joka oli imenyt noin viisi kiloa hiekkaa. Neljä isointa laastaria vain päälle ja menoksi. Harmittaa vain tuo kaatuminen ja siitä tullut hylky.

Miten meni noin niinku omasta mielestä © Vipe ja Maikken

Seuraava luokka oli Villaharjat Small Tour, estekorkeudeltaan 60cm. En lähtenyt yrittämään hyvää aikaa, koska tiesin kisojen olevan täynnä paljon minua parempia ja nopeampia hyppääjiä. Niinpä menin radan mahdollisimman siististi ja puhtaasti. Ja ehdin näin myös nauttia upean esteradan hyppäämisestä! Small Tourissa tulin sijalle 16/35, joka oli olosuhteisiin nähden jopa hyvä - hitaasta ajasta kun rapsahti virhepisteitä.

Kolmantena luokkana oli 60cm tyyli, johon en päässyt osallistumaan. Harmi, tyyliluokat on ehkä enemmän se mun juttu. Kuvailin, katselin ja palelin, jopa hieman höpöttelinkin ihmisten kanssa. Tämän luokan jälkeen oli vuorossa joukkue-esteratsastus korkeudella 60-80cm. Meidän tiimimme oli nimeltään Team Thunderthighs, ja siihen kuului minun lisäkseni Taija, Rigtan ja Joey. Melkoinen sennutiimi siis :) Luokka oli muuten tosi kiva idea, ja oli hauska kokeilla tätäkin muotoa. Ensimmäisellä kierroksella kisasivat kaikki, ja toisella kierroksella kymmenen parasta. Olin muuten huonoin, joka pääsi kakkoskiepille. Virhepisteitä tuli vain enimmäisajan ylityksestä, joka sinänsä oli positiivinen juttu. Meidän joukkueestamme pääsi kaksi 2. kierrokselle; minä ja Joey. Molempien kierrosten radat (kuten kisojen kaikki radat!) olivat superkivoja hypätä. Fiilis oli tosi hyvä, eikä edes haitannut, vaikka tultiinkin viimeisiksi.

Viimeisen luokan, mihin olin osallistunut, meinasin perua, sillä polvi tuntui tosi ilkeältä. Onneksi en tehnyt sitä, sillä hyppäsin puhtaan 80cm radan yhtä kieltoa lukuun ottamatta - se johtui pakollisen tiukasta tiestä leveälle tasaokserille, johon tulin tyhmyyttäni väärällä jalalla. Säälin kauniita esteitä, enkä rysäyttänyt sinne sekaan, vaan otin tien uudestaan vasemmalla laukalla, ja leiskautin, pikemminkin rykäisin yli. Mutta ei tippunut! Tässä Villaharjat Big Tourissa tulin loppujen lopuksi sijalle 12/19, siis en edes viimeinen.

Big Tourin jälkeen oli metrin luokka, kuvasin ja haukoin välillä henkeäni - herraisä minkälaisia vieterijalkoja siellä pisteli menemään. Jopa viisi ratsukkoa taisi saada puhtaan radan, en kyllä käsitä. Kukaan ei saanut edes neljää virhepistettä enempää.

100cm luokan palkintojenjako

Kisojen päätyttyä ja suurimman joukun lähdettyä paluumatkalle jäin vielä pienen porukan kanssa hyppelemään, sainpa kokeilla Joeyn ihanaa Rioliakin. Ian muuten sai useampaan otteeseen kehuja tasapanoisesta täytöstään, josta kyllä itsekin tykkään - Ian on mulle juuri sopivan kokoinen ja painoinen. tästä hepasta tuskin tulen koskaan luopumaan.

Lopuksi siivoiltiin kentältä esteet, ja sain vielä kyydinkin Korson asemalle. Sieltä hyppäsin suunniteltua aikaisempaan K-junaan, ja vietin sitten pari tuntia Tikkurilan asemalla. Istuin lattialla valtavan repun ja keppihevosen kanssa ja söin. Tikkurilasta puksuttelin Tampereelle junalla, joka oli onneksi ajoissa, ja pääsin hyvin Porin viimeiseen vuoroon. Porissa olin puoli kahdentoista jälkeen, ja nukkumaanmeno venähti puoli yhteen, kun putsasin polveni perusteellisesti... Näin reilun viikon jälkeen siinä komeilee edelleen haava, joka ei ole vieläkään umpeutunut :D

Ian oli hieno kisaheppa!

Päivä oli vastoinkäymisiä (ja palelua) lukuunottamatta ihan super, oli hirveän kiva nähdä taas niin vanhoja, kuin uusiakin tuttuja! Kisat olivat maanmainiot, ei mitään valittamista, oli upeaa päästä näin isoihin ja hyvin järjestettyihin, panostettuihin kisoihin. Ensi vuonna toivonmukaan uudestaan. Kisavideonkin ajattelin pyöräyttää, jos jaksaminen riittää wmm'n kanssa tappeluun.

Jos jollain on kuvia/videota minusta, laittakaa sähköpostiin khtrenhet@gmail.com, kaikki kelpaa ja olen kiitollinen! Oma kuvagalleriani löytyy täältä. Sieltä saa lainata kuvia omaan käyttöönsä, copyjen täytyy näkyä joko kuvassa tai ne on mainittu kuvan yhteydessä muuten.

Olitteko te kenties näissä kisoissa, miten teillä meni? Onko luvassa vielä kisoja tälle vuodelle, vai onko kisakausi teidän osaltanne jo päättynyt?